Mika Vuolle: Parempia rakennuksia, parempi maailma

“Mieluummin se parempi aurinkosuojaus kuin jäähdytysjärjestelmä”, sanoo rakennusten olosuhdesimulointiin erikoistuneen Equa Simulationin Suomen toimitusjohtaja ja tekniikan lisensiaatti Mika Vuolle.

Mika Vuolle on nimi, joka nousee esiin liki oitis, kun hakukoneen riville kirjoittaa jonkin seuraavista sanoista: energiatehokkuus, ylilämpeneminen tai aurinkosuojaus.

Tekniikan lisensiaatti ja rakennusten olosuhdesimulointiin erikoistuneen Equa Simulationin Suomen toimitusjohtaja on työllistänyt itsensä kyseisten asioiden kanssa niin tutkimuksen kuin käytännön ratkaisujenkin näkökulmista.

Hän on toiminut LVI-tekniikan tutkijana ja opettajana teknillisessä korkeakoulussa. Käytännön sovellukset alkoivat toden teolla kiinnostaa hänen toimiessaan vaihtotutkijana Tukholmassa.

“Aiemmin se oli akateemista ja tutkimuksellista, mutta Ruotsissa syntyi halu tulla lähemmäs käytännön toimijoita ja tehdä korkealaatuisia laskelmia, jotka antaa solidia pohjaa päätöksenteon tueksi”, hän kertaa.

“Mieluummin se parempi aurinkosuojaus kuin jäähdytysjärjestelmä.”

Sitä hän toteuttaa nykyisessä työssään Equa Simulationilla.

“Fraasi jota usein käytän: simuloinnin pitää olla ohjaavaa, ei toteavaa. Eli jos kaikki päätökset on tehty jo ennen simulointia, simulointihan on vain toteamus. Ohjaava simulointi on sitä, että tuotteita ja ideoita verrataan keskenään ennen kuin päätöksiä tehdään, niiden pohjaksi”, hän sanoo.

“Suomessa tehdään korkealaatuista ja hyvää tutkimusta, mutta turhan usein se jää hyllyyn, nimenomaan viestinnän osalta. Tuloksia pitäisi päästä paukuttamaan ja viemään käyttöön alan toimijoille!”

Kestävää rakentamista

Vuolteen filosofia on sinänsä yksinkertainen: rakennukset ja rakentaminen ovat Suomen mittakaavassa, ja maailmallakin, isoin energian käyttäjä.

“Eli jos me osataan suunnitella parempia rakennuksia, me rakennetaan kestävämpää maailmaa!”

“Mulla on ikää kohta 56, ja olen tyytyväinen alunperin oikeastaan vahingossa tapahtuneeseen alan valintaan: ei ole montaa päivää ollut, jona ei olis ollu motivaatiota lähteä töihin, ja parantaa maailmaa.”

Pienemmässä mitassa Vuolle sanoo tavoittelevansa vaikutuksia konkreettisiin, ihmisiä kosketteleviin asioihin. Esimerkiksi siihen, kuinka viihtyisää tai terveellistä on asua tai työskennellä rakennuksissa.

“Jos esimerkiksi ylilämpenemistä ajatellaan, hellekesänä 2018 kirjattiin tilastoihin sisätilojen ylilämpenemisestä johtuneita 370 ennenaikaista kuolemaa. Jos haluaa suhteuttaa sitä lukua johonkin, se on puolet koronakuolemista.”

“Mitä aikaisemmassa vaiheessa projektia aurinkosuojausta päästään suunnittelemaan, sitä paremmin on mahdollisuuksia ottaa asiaa tehokkaasti haltuun.”

Erityisesti Vuolle näkee aurinkosuojauksella olevan oman paikkansa nimenomaan ylilämpenemisen hallitsemisessa.

“Mieluummin se parempi aurinkosuojaus kuin jäähdytysjärjestelmä”, hän linjaa.

“Silloin kun tarvitaan, päästetään lämpö sisään ja kun siitä on haittaa, blokataan se pois. Säästetään jäähdytysenergiaa, ja onhan se toivottavampaa kuin energian käyttäminen jäähdytykseen.”

Aurinkosuojaus hakee vielä paikkaansa

“Aurinkosuojauksen rooli rakennusprojekteissa on aliarvostettu”, Vuolle sanoo. Samaan hengenvetoon hän kuitenkin esittää itse jatkokysymyksen:

“Mutta kenelle se kuuluu? Onko se arkkitehti, onko se lvi-suunnittelija, vai kuka? Aurinkosuojaus on siis vähän hemohesmäisesti harmaalla alueella. Se kuuluu vähän kaikille, mutta ei kenellekään.”

Nykyisellään aurinkosuojaus tulee mukaan suunnitelmiin usein hieman ei-optimaaliseen aikaan, eli myöhemmässä vaiheessa projektia.

“Aurinkosuojauksen rooli rakennusprojekteissa on aliarvostettu”

“Ja kuitenkin hyvällä aurinkosuojauksen suunnittelulla voitaisiin joissain rakennustyypeissä välttää jäähdytysjärjestelmän rakentaminen jopa kokonaan! Ja silti voitaisiin varmistaa, että lämpötilat ovat sovitun mukaiset, eikä käyttäjille aiheuteta terveyshaittaa tai työtehon ja tuottavuuden laskua.”

Lyhyemmin: energiatehokkain jäähdytysjärjestelmä on se järjestelmä, jota ei rakenneta.

“Mutta hyvään suuntaan on kyllä menty. On edellytykset onnistua. Erityisesti 2012 tulleet uudet määräykset ovat ohjanneet kerrostalorakentamista tähän suuntaan”, Vuolle toteaa.

Rakentamismääräyksiin on määritelty sisälämpötilan tarkastelu, joka on rakennuslupaa varten tehtävä. Edelleen: kun lupa on hellinnyt, tulee tehdä vielä tarkempi sisäilmaston suunnittelu.

“Mutta suunnitteluprosessissa tähän pätee sama kuin muihinkin osa-alueisiin: mitä aikaisemmassa vaiheessa projektia aurinkosuojausta päästään suunnittelemaan, sitä paremmin on mahdollisuuksia ottaa asiaa tehokkaasti haltuun.”

”Tämä on yksi tärkeä muiden joukossa: kesän sisälämpötilan hallinta.”